Touspräkihäid (aptiien)

Faan Wikipedia
Waksle tu: Nawigatjuun, Schük
Bökingharde.png Täkst aw mooringer frasch


Ål foon gåns latj koon n bjarn tou spräke liire.

Ma touspräkihäid unti bilinguismus wårt mååst miinjd, dåt huum önj ferschääli situasjoone flot tou spräke brüke koon. Dåt stuudium foon touspräkihäid as bane jü önjwånde spräkwaasenschap en forschingsgebiit foon jü psüücholinguistik.

Forkaamen[Bewerke | kweltekst bewerke]

Wan dåt uk grute floose foon manschne jeeft, wat bloot ån spräke snååke, sü as foole ameerikaaner än chineese, sü as duch touspräkihäid ål mör räigel as ütnååme. Önj bål åle önjtwiklingslönje as di hüsspräke en lokåålspräke, wat ham unerschåt foon di offisjäle ferwaltingsspräke, as tun biispel ainglisch, frånsch unti spånsch. Önj oudere fåle as di hüsspräke en spräkewise, wat ham ordi foon e ståndåårdspräke unerschiise koon. Uk önj spräkegränsegebiite as touspräkihäid bål natörlik än döör ferhuugerde mobiliteet lönjie ålsani mör manschne önj en touspräki gebiit, tun biispel döör mingd befraien.

Forålem önj dåt stuudium foon di spräkerwiirw as touspräkihäid en wichti unersäkingsgebiit. Följk unerschåt twasche:

  • liktidie touspräkihäid, weerbai bjarne önj e touspräkie amjeewing grut wårde. Dåt fäit huum tun biispel wan tu da bjarne önj e hüs frasch snååked wårt än da näiberbjarne wårde aw huuchtjüsch aptäägen. Da frasche bjarne hääwe dan ål bål foon e önjfång tweer spräke.
  • aw enouder füliene touspräkihäid, weerbai da bjarne ääderenouder önj ünlike iinjspräkie amjeewinge oufwåkse. Dåt häi huum iir önj Fraschlönj, wan da bjarne jarst önjt schölj huuchtjüsch hiirden.

Touspräki aptiien[Bewerke | kweltekst bewerke]

Önj e waasenschap, ferwåltig än ålerne san ai iinjs ouer e frååg, weer dåt gödj as än began eeder ma en touspräki aptiien. Dåt lätj ham tun diilj ferstönje üt e ferschilihäid foon situasjoone jü önj dåt (eedere) touspräkie aptiien forkamt. Önjhingere foon touspräkihäid måån da tweer spräke möölikst eeder önjbiidje. Dåt jeeft nämlik starke önjwisinge, dåt dåt en “fäilie” perioode jeeft (bit süwat seeks iirnge) önj jü jü mamenspräke bål spontaan liird wårde koon. Ja fertreese da jü miining, dåt dåt uk for en tweeden spräke jült.

Oudere hüülje deeran fååst, da bjarne schan jarst ma jare äine mamenspräke gödj rädje mötje, iir ja en fråmden spräke liire. Ja gunge deerfoon üt, dåt dåt waasen am en tweeden spräke uler bääder weese koon as jü grünkunde foon e mamenspräke. Ma jüdeere wise foon önjpåken koo huum dan fermiise, dåt bjarne da räigle foon ju spräkeliir än e uurdeschåt önjhuupmååge (interferäns) än döörenouder brüke. Önj Holönj san spräkewaasenschapmoons deerfoon ouertjöögd, dåt eeder touspräki aptiien luke koon, wan huum ham bloot an hu betängelse hålt:

  • Dåt dööwelte spräketubood schal konsekwånt weese. Önj en spräklik mingde hüsstånd snåkt enarken ålten jü äine spräke ma dåt bjarn.
  • dåt schal nooch tid for dåt dööwelte spräketubood jeewe, tun biispel döör forleesen for dåt släipen. Deer schal ålsü tumanst likefoole, än liiwer mör, mündlike kommunikasjoon önj da tou spräke weese as bai en iinjspräki aptiien.
  • Dåt tubood schal önj da biise spräke foon goue kwaliteet weese, beest alsü foon mamenspräkesnååkere foon biise spräke.
  • Biise spräke schan as likwjarti behooneld wårde. Foruurdiile ouer da spräke unti da snååkere schan unerleet wårde. En positiiwe gödjkaning ferhuugert jü motiwasjoon for biise spräke.
  • Dåt schal niinj intäläktuäle unti oudere begränsinge bai dåt bjarn jeewe, as tun biispel neuroloogische stiiringe, dysläksii unti afasii.

En eeder touspräki aptiien koon bai normåål begoowede bjarne en rucht goue touspräkihäid jeewe, oofting bääder än forålem spontaaner (suner aksänt) as wüksene döör stuudium liire koone, ouers bai maner begoowede bjarne bestönjt e gefåår, dåt ja niinj foon biise spräke gou båås wårde.

Ferbininge[Bewerke | kweltekst bewerke]