Dånmark

Faan Wikipedia
Waksle tu: Nawigatjuun, Schük
Bökingharde.png Täkst aw mooringer frasch



Kongeriget Danmark
Kiningrik Dånmark
Foone foon {{{Noome}}} Woopen foon {{{Noome}}}
Woolspräk: Guds hjælp, Folkets kærlighed, Danmarks styrke
Nasjonoolhymne: - Kong Christian stod ved højen mast
- Der er et yndigt land
plåts foon {{{Noome}}}
Amtsspräke Dånsch
Hoodstää Kopenhuuwen
Stootsform parlamentarische moonargii
Gebiit
% wååder
43.094 km²
1,6%
Inboogertål (2004) 5.397.640
Münt Kröön (DKK)
Tidsoone UTC +1
Fiirdäi 5. Juuni
Lönjkoode DNK
Internet TLD .dk
Teelefoonforwool ++45


Dånmark as en lönj önjt norden foon Euroopa. Dåt grutste diilj foon Dånmark as dåt fååstlönj Jütlönj, deernäist jeeft et tuhuupe 443 ailönje weerfoon 62 bebooged san.

Dånmark as sunt 1973 lasmoot foon e EU. Da Färöer än Gräinlönj san autonoom, da hiire süwälj tu Dånmark as uk e NATO, ouers ai tu jü EU. Da Färöer än Gräinlönj heewe jare äin foone än jare äin amtspräken.

Geografii[Bewerke | kweltekst bewerke]

Jüütlönj as dåt dånsche fååstlönj. Et jeeft maning ailönje. Aw Siielönj as e hoodstää Kopenhuuwen. Oudere grute ailönje san Fün, Lollönj, Falster än Lungelönj. Di loongränse ma Tsjuschlönj as 67 km lung. Da küstgränsen san gemiinsom 7314 km lung. Jü grutste riviir as di Gudenåen än as 158 km lung. Di huuchste natörlike punkt is di Møllehøj-Börj (171 m).

Dånmark gränst önj:

Autonoom gebiite, wat tu Dånmark hiire san di Färöer än Gräinlönj.

Stääse[Bewerke | kweltekst bewerke]

Da grutste stääse san (2006):

Numer Stää Inboogertål
1. Kopenhuuwen 501.158
2. Aarhus 295.513
3. Ålborg 193.529
4. Odense 186.595
5. Esbjerg 114.381
6. Vejle 103.027
7. Randers 92.500
8. Frederiksbärj 91.855
9. Viborg 90.518

Mör stääse:
HelsingørKoldingRoskildeSønderborg

Histoori[Bewerke | kweltekst bewerke]

Eeftert fri måågen önjt iir 1945 wus Dånmark magrünleeder fon di UNO, di NATO än di Eurooparädj önjt iir 1949 än di Nordische Räid önjt iir 1952. 1960 köm Dånmark bei e EFTA än trätj 1973 e EG bai.

Önjt iir 1989 heet Dånmark as jarste lönj ap jü jard da siviilruchtliche partnerschappen for homoseksuelle infjard. Önj e följkoufstiming foon 1993 am di ferdråch foon Maastricht, wat e EG tu e EU feranerd, wörd di kuntrakt önjnumen. Man jü följkoufstimming ouer dåt baitreede foon di Eurosoone wus önjt 2000 ai erfolgrik.

Ätj di 30 septämber 2005 wörden tweelwen karikatuuren foon di islaamische profeet Mohammed in dåt dånsche blees Jyllands-Posten öfentlik mååget. Önj e Islaam san bile foon e profeet Mohammed ai tuleet. Önjfång 2006 däin da imame Ahmad Abu Laban än Ahmad Akkari en dossiir ma da tweelwen karikatuuren än oudere karikatuuren üt. Eefter dåt utdüünj gängen ap jü hiile wråål maning manschne aw e stroote am har protäst tu wisen. Bai da demonstrasjoonen störwen 140 manschne. Deeram jäif dåt strid am e miiningsfrihäid önj Dånmark.

Stjörkrise[Bewerke | kweltekst bewerke]

Önj Dånmark jeeft et fiiw stjörkrise, dåt san:

Kris Hoodstää Grutste Stää Inboogertål Gebiit km² Inboogertål per km²
Hoodstää Hillerød Kopenhagen 1,636,749 2,561 639.1
Midtjütlönj Viborg Aarhus 1,227,428 13,142 93.4
Nordjütlönj Aalborg Aalborg 576,972 7,927 72.8
Siielönj Sorø Roskilde 816,118 7,273 112.2
Sööddånmark Vejle Odense 1,189,817 12,191 97.6
Dånmark Kopenhuuwen Kopenhuuwen 5,447,084 43,094 126.4

Haanewising[Bewerke | kweltekst bewerke]

Wikiatlas Wikimedia-Atlas: Dånmark – Geografisch än histoorisch koorde
Commons Commons: Dånmark – Soomling foon bile än filme

Portal.svg Dånsch portaal ap jü dånsche wikipedia
Portal.svg Dånsch portaal ap jü tjüsche wikipedia