Galisch

Faan Wikipedia
Waksle tu: Nawigatjuun, Schük
Bökingharde.png Täkst aw mooringer frasch


Galisch (dt. Gallisch) as en keltische spräke, jü bit süwåt 500 e. Chr. snååked wörd önj Galjen (Frånkrik än önjladende Gebiite bit tu di Rhin). Jü as for ålem bekånd üt hunerte foon Önjschrafte önj stiinj, önj keraamische pute än oudere räischape, än aw münte än oudere metalene diile (blii, än önj åån fål sink).

Da jarste galische Önjschaifte datiire ål foon dåt süste iirhunert for Christi geburt än san önj Lepontisch (wåt wilems betråchtied wårt as en galisch dialäkt). Ja san fünen önj Gallia Cisalpina (dåt as Nord-Itaaljen) än wjarn schraawen önj en form foon dåt üülj-itaalische Alfabät. Önjschrafte önj griichisch bökstååwe foon dåt treed iirhunert f.Chr. san fünen bai da müninge foon e Rhone. Lääsere Önjschrafte eefter Chr. san mååst önj latinsch bökstååwe.

Önj jü tid wus Galjen ål foon da röömische beseet än wörd di spräke diiljs foon dåt Latinsch ferkrångd. Lååser as da Franke kömen, ferswün jü gåns. Gregor foon Tours schriif önj dåt süste iirhunert, dåt hu manschne önj sin gebiit nuch Galisch snååke köön.

Ouerdåt da Önjschrifte mååst en maagisch karakter heewe (dåt san goue unti hiinje wansche), as oofding ai lächt tu ferstönjen, wåt miinjd as. Deeram leet di galische spräke har mån diiljs rekonstruiire.


Önjschraft RIG G-172 ma griichische bökstååwe, fünen önj Sööd-Frånkrik bai Nîmes. (Museum Calvet, Avignon).

Biispel[Bewerke | kweltekst bewerke]

eefter dåt bil ruchts:

Gallisch Frasch
Segomaros Villoneos toutius namausatis eioru Belesamin sosin nemeton. Segomaros, saan foon Villonos (unti Villu), burger foon Nîmes, heet for (jü goodin) Belesama dit hilidum (nemetos) stifted.


Literatuur[Bewerke | kweltekst bewerke]

  • Lambert, Pierre-Yves: La langue gauloise : description linguistique, commentaire d'inscriptions choisies / Pierre-Yves Lambert. - Paris : Errance, 1994. - 239 s. - (Collection des Hesperides).


Linke[Bewerke | kweltekst bewerke]