Oseåånien

Faan Wikipedia
Waksle tu: Nawigatjuun, Schük
Bökingharde.png Täkst aw mooringer frasch


Oseanien politisch
N0-30, E90-120 N0-30, E120-150 N0-30, E150-W150 N0-30, W150-120 N0-30, W120-90
S0-30, E90-120 S0-30, E120-150 S0-30, E150-W150 S0-30, W150-120 S0-30, W120-90
S30-60, E90-120 S30-60, E120-150 S30-60, E150-W150 S30-60, W150-120 S30-60, W120-90
Füüsisch koord foon Oseaníen. (Dä diile koone döör kliken apart fergruterd warde).

Oseåånien as di kollektiiwe noome for en grut tål ailönje önj e Grut Oseåån. Mååst wårt jü regjoon etnologisch önj tra grute ailönjegrupe önjdiiljd:

Önj e braader perspektiiwe wårde uk Nai-Seelönj, Nai-Guinea un Australien deertu räägend. Hu snååke dan foon n kontinänt Oseåånien, wat foon oudere as fäägelåfti betråchtied wårt, deer da bloot di kontinänt Australien akseptiire.

Dåt probleem lait önj e definisjoon. Ham könj önjniime, dåt Oseåånien en wrååldiilj for ham seelew as, wan uk dütlik nåån kontinänt. Da Moluke än Sulawesi san tau ailönjegrupe, da ai diilj wjarn foon di kontinänt Asien uner dåt leest is-tidåler, as e wååderstånd foon dåt heef foole läiger wus. Deeram koone da uk tu da grutere australide ailönje räägend wårde.

Deer as uk snååked wörden foon tou ailönje, weerfoon ai sääker as weer da wörklik bestönje. Dåt san Maria Theresa än Ernest-Legouvé aw ambai 35̊SB 150̊WL. Da ailönje schönj 1843 än 1902 sänj weese, man san uler fünen wörden.

Sii uk[Bewerke | kweltekst bewerke]

Ferwising eeder büte[Bewerke | kweltekst bewerke]

Commons Wikimedia Commons heet bile unti filme tu: Oseåånien 
Wikiatlas Wikimedia-Atlas: Oseåånien – Geografisch än histoorisch koorde